Sunday 1 February 2009

Revolutionary Road (2008) - movie review

Life and relationships are full of ups and downs, everyone knows that. Some people are better at enjoying life's little treasures than others, some are never satisfied with what they have and always want more, and for those life is sometimes very hard. They think they should deserve something better, but are paralysed from acting and making the change themselves, they end up miserably on the comfort zone.

April (Kate Winslet) and Frank (Leonardo DiCaprio) are a young adorable couple with two beautiful kids. They live in a cute white house with some space for everyone to play and enjoy life. Frank works in the city and is forced to take a train to cover the long distance, when April has lived years at home taking care of the kids, house, food and garden.

She's a bright young lady who suffers of her situation, and the difference between the couple's lifes starts to tear them apart. April gets depressed, Frank gets an affair. Suddenly April remembers their long lost dream of moving to Paris, and their relationship starts sparkling again. But when things have gone already bad, not even Paris helps...

Revolutionary Road is extremely intense drama. It is intense especially because of the realism - this can happen to anyone, and I'm sure this kind of couples are out there - many of them. All the terrible pain of relationship gone bad, being together but alone, and that performed with the skill and intensity of Winslet and DiCaprio, ones of the most brilliant actors of their generation, just makes your heart ache for two hours.

This movie is one of the best I've seen in describing how a relationship can go bad without a clear reason. For outsiders everything looks perfect, but under the cover everything is burning and ready to explode and destroy.

The movie wakes you up. It makes you think about your own life. And if your own life is going downwards, it hopefully wakes you up to act before its too late.



Directed by Sam Mendes
Written by Justin Haythe, based on the novel by Richard Yates
Cast Kate Winslet, Leonardo DiCaprio, Kathy Bates, Kathryn Hahn, David Harbour, Michael Shannon
IMDb http://www.imdb.com/title/tt0959337/

9 comments:

Anonymous said...

Mukavaa löytää tämä blogisi! Elokuvan ystävänä saat minusta varmasti vakikävijän! Täällä on ilmeisesti ok kommentoida suomeksi?

Kävin viikonvaihteessa katsomassa Revolutionary Roadin ja pidin siitä myös, mutta jotenkin minusta tuntuu, että tulkitsin elokuvaa ihan erilailla kuin sinä. Jännittävää, miten erilaisia asioita ihmiset näkevät elokuvissa perustuen omiin elämäntilanteisiinsa yms.

Minusta Aprilin ongelma ei ollut se, että hän ei nähnyt arjen pieniä iloja. Enneminkin hän yritti koko ajan löytää aktiivisesti ulospääsyä tilanteeseensa tylsässä lähiöelämässä. Pariisi oli loistava idea, mutta kukapa ei masentuisi, jos jokin noin innostava idea torpedoituu itsestään riippumattomista syistä. Positiivisena ihmisenä siis uskon, että Pariisi olisi todella voinut auttaa Aprilia ja Frankiä.

Niin ja minusta heillä oli ihan selkeä syy sille, miksi suhde meni pieleen. Aprilin masennus ja turtuminen tylsään lähiöelämään kotiäitinä. Toisaalta myös puuttuva rohkeus viedä loppuun asti omia unelmiaan. Minusta he myös toivat ongelmansa esiin aika avoimesti mm. naapureilleen. Suorastaan epätyypillisen avoimesti amerikkalaisiksi. Se "hullu" kiinteistövälittäjän poika oli muuten loistohahmo elokuvassa!

Pahoittelut tästä vuodatuksesta, mutta elokuva todella oli varsin inspiroiva monenlaiseen pohdintaan.

Helinä Laajalahti said...

Hei Suvi Seattlesta ja tervetuloa :)

On ok kommentoida suomeksi, minä vaan tykkään kirjoitella nuo varsinaiset juttuni englanniksi, koska minulla on paljon ei-suomenkielisiä tuttavia.

Elokuvat ovat siinä mielessä ihania, että jokainen voi niistä löytää oman versionsa ja tulkintansa, koska niissä ei ole yhtä ainoaa totuutta :) kiitos siis omasta analyysistäsi! Olen kyllä myös samaa mieltä kanssasi, että kuka tahansa varmasti masentuisi, jos oma ihana idea kaatuisi kokonaan ja itsestä riippumattomista syistä (ainakin minulle kävisi niin). Olen myös samaa mieltä siinä, että ympäristön vaihdos olisi saattanut toimia tälle pariskunnalle - johan sen ajatteleminen sai heidän elämänsä aivan uusille urille.

Älä missään nimessä pahoittele vuodatustasi! Ajatuksia herättävien elokuvien puiminen eri puolilta on hienoa ja sillä tavalla itsellekin avautuu täysin uusia maailmoja kun katsoo asioita hieman toisesta näkövinkkelistä :)

Sooloilija said...

Tämä oli todellakin koskettava elokuva, ihan jo senkin vuoksi, että se meni niin läheltä omaa elämää, sitä mitä on joskus kokenut ihmissuhteessaan, joka meni pieleen, väärille raiteille, erilaisten unelmien vuoksi.

Elokuvassa oli juuri oikeat näyttelijät kaikissa rooleissa. Vaikea kuvitella muita näihin rooleihin. Myös sivuhenkilöt olivat herkullisia, sellaisia persoonia, joita mekin kenties tunnemme..

Toivon Katelle tästä pääosa-Oscaria ja olen hyvin pettynyt jos sitä ei tästä roolista tule. Pidän Katen tyylistä näytellä; se on hienovireistä, mutta silti fyysistäkin. Ja voi sitä kauneutta, hän on luonnonkaunis!

Helinä Laajalahti said...

Minäkään en olisi pannut pahitteeksi sitä, että Winsletille tästä Oscar olisi tullut. Harmi vaan, ettei edes ehdokkaaksi päässyt (siis tästä roolistaan - Readerista kyllä).

Sari said...

Koskettava ja keskustelua herättävä elokuva, joka on selvästi nostanut esille monenlaisia ajatuksia etenkin meissä naisissa. Mutta minua vaivaa, että mitä mieltä miehet ovat tästä elokuvasta? Antaako tämä yhtä paljon heille ajateltavaa kuin meille naisille, äideille ja vaimoille? Hmm...

Katen ja Leonardon roolisuoritukset olivat kyllä ihan omaa luokkaansa ja kummastuttaa, ettei kumpainenkaan ole Oscar-ehdokkaana tässä sarjassa... :-(

Anonymous said...

Samoin minä ihmettelen, ettei kumpikaan leffan staroista päässyt Oscar-ehdokkaaksi. Kummallista.

Minun mieheni piti elokuvasta(paitsi oli aika ahdistunut loppuratkaisusta), mutta hän on mies joka pitää enemmän draamasta kuin toiminnasta.

Olemme keskustelleet elokuvasta paljon jälkeen päin. Mieheni mielestä Frank yritti parhaansa tehdäkseen Aprilin onnelliseksi ja koki tuskaa siitä, ettei tiennyt mikä olisi ollut ratkaisu heidän tilanteeseensa.

Helinä Laajalahti said...

Mielenkiintoista kuulla miehen kommentti! Voin vain kuvitella, että oma mieleni olisi *aika* ahdistunut tämän katselusta, hän kun ei oikein välitä draamasta ;-)

Uskon kyllä, että tällaisiin elokuviin, jotka niin selkeästi pureutuvat miehen ja naisen välisen suhteen ruotimiseen, mies- ja naiskatsojille tulee ihan omanlaisensa tuntemukset ja näkemykset.

Täällä muuten on yksi miehen kirjoittama arvio elokuvasta (suomeksi):
http://www.viihdeimperiumi.fi/arvostelu.asp?id=989&laji=elavakuva

Sooloilija said...

Voi että, postasin oman jutunkni Oscarehdokkaista, mutta unohdin jo, että Kate ei ollut tästä ehdolla. Nyt se vasta kolahti tajuntaan! Siis miksei, haluttaisi kysyä akatemialta!

Ja jos Penélope saa Oscarin sivuosasta niin silloin Kate jää täysin ilman pystiä. Onneksi tuli Golden Globet kaksin kappalein. Ja lisääkin on varmaan tulossa. Osallistuvatkohan nämä roolisuoritukset eurooppalaisiin filmipalkintoihin esim. Cannesin tai Berliinin elokuvajuhliin? Sitäpä voisi selvittää...

Saranac Lake said...

Is this a Swedish blog. I liked the movie. Good drama about ennui and the meaning of life.